Lajittelupulmia?

Eläimen ruho, kuolleet luonnonvaraiset eläimet

Riista- ja luonnonvaraiset eläimet

Voit laittaa pienet, enintään jäniksen kokoiset eläimet  poltettavan jätteen astiaan suljettuun muovipussiin huolellisesti pakattuina.

Suuremmat eläimet vastaanotetaan Kontiosuon jätekeskukselle.

Esimerkkitapaus
Mitä tehdä, jos kotipihasta löytyy kuollut rusakko?
Jos kuolema saattaisi johtua taudista, kannattaa olla yhteydessä kunnan ympäristöterveydenhuollon viranomaisiin tarkempia ohjeita varten.

Yleensä kuolleen eläimen voi joko haudata maahan (maanomistajan luvalla, ei pohjavesialueelle), laittaa jäteastiaan, toimittaa jätekeskukselle haudattavaksi tai halutessaan lähettää Ruokavirastoon kuolinsyyn tutkimusta varten (ns. tuore ja kokonainen eläin).

Pakkausohjeet, kun lähetys Ruokavirastoon:
- kääri eläin sanomalehteen
- pakkaa muovipussiin
- pakkaa lopuksi pahvilaatikkoon
- tee lähete
- postita paketti matkahuollon kautta Ruokavirastolle,
postitusosoite: Ruokavirasto Oulu, Matkahuolto Oulu

Tarkat ohjeet

Näytteiden lähettäminen Ruokavirastoon on jokamiehen oikeus
Kuolleita eläimiä voi lähettää tutkittavaksi kuka tahansa eläimen löytänyt henkilö. Kuolinsyytutkimukset tehdään Ruokavirastossa maksutta, lähettäjä maksaa ainoastaan lähetyskulut.

Kansalaisten lähettämiä näytteitä tarvitaan
Ruokavirasto toivoo kansalaisten erityisesti lähettävän tutkittavaksi näytteitä, jotka edustavat suurta joukkoa sairaita eläimiä. Mitä useampi lintu tai muu eläin on menehtynyt samankaltaisin oirein, sitä tärkeämpää niitä on lähettää tutkimuksiin. Erityisesti Ruokavirasto on kiinnostunut, jos oireet viittaavat tarttuvaan tautiin. Silti esimerkiksi liikenteen tappamat eläimet voivat olla tautitutkimukselle arvokkaita, vaikka kuolinsyystä ei olisikaan epäselvyyttä.

Esimerkkejä luonnoneläinten taudeista ja kuolinsyistä
Luonnoneläimet luonnollisesti kuolevat monista eri syistä, mutta vanhuuteen ne eivät yleensä menehdy, koska ne usein jo aiemmin joutuvat toisen luonnoneläimen ravinnoksi. Eläinpopulaatioiden kuolleisuuteen vaikuttavat ravintotilanne, sairaudet ja petojen saalistus. Ravinnonpuute voi haitata eläinten lisääntymistä, mutta altistaa myös tartuntataudeille tai voi tappaa eläimen nälkään. Eräät tartuntataudit voivat tappaa hyväkuntoisiakin eläimiä. Esimerkiksi jänikset ovat hyvin herkkiä jänisrutolle eli tularemialle. Toinen jäniksen nopeasti tappava tauti on toksoplasmoosi.

Ruokavirastoon toimitettavan eläimen mukana tulee aina olla lähete
Lähete tulee aina laittaa mukaan näytepakettiin. Tutkittavaa eläintä koskevien tietojen antamiseen suositellaan Ruokaviraston yleislähetettä (löytyy netistä osoitteesta ruokavirasto.fi), mutta tarvittavat tiedot voi antaa myös itse tehdyllä lähetteellä. Tärkeitä tietoja ovat eläimen löytöpaikka, onko nähty muita kuolleita tai sairaan näköisiä eläimiä, ja paljonko näitä on ollut. Sairaiden eläinten oireet kuvaillaan. Lähetteessä tulee olla myös lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Kirjallinen tutkimusseloste postitetaan eläimen lähettäjälle veloituksetta.

Lisätietoa:
Kunnan ympäristöterveydenhuollon viranomainen tai
Ruokaviraston vaihde 029 530 0400, arkisin klo 8 - 16.15